Miksi maaperän parantaminen on välttämätöntä – totuus maan laadun parantamisesta ja yleiset harhaluulot
Kuka hyötyy viljelykierto -periaatteen soveltamisesta ja miksi se on ratkaisevan tärkeää?
Jos olet koskaan miettinyt, miksi puutarhasi kasvit eivät kasva yhtä hyvin kuin naapurilla tai miksi sato on viime vuosina ollut heikko, olet jo törmännyt maaperän ongelmiin. Maaperän parantaminen ei ole enää pelkkä trendisana, vaan välttämätön käytäntö, joka vaikuttaa suoraan sekä kotipuutarhaan että ammattimaiseen kasvintuotantoon.
Ajattele maaperää kuin ihmisen ihoa: jos ihosi on ravitsematon ja huonosti hoidettu, todennäköisesti tunnet olosi tukalaksi. Sama pätee viljelysmaahan – ilman oikeaa huoltoa sen kyky tukea kasvien kasvua heikkenee ajan myötä.
Tutkimusten mukaan jopa 70% sadon heikkenemisestä johtuu huonosta maan laadun parantamisesta ja tilaajan laiminlyönneistä. Esimerkiksi suomalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että peltomaan orgaanisen aineksen määrän lasku voi johtaa jopa 40% heikompaan sadon tuottoon tietyissä vihanneksissa.
Siksi viljelykierto ja siihen liittyvä lannoitus ja viljely ovat avainasemassa kestävän maanhoidon varmistamisessa. Mutta monilla on vielä väärä kuva tästä prosessista. Katsotaanpa niitä lähemmin.
Yleisimmät harhaluulot ja miten ne vaikuttavat maaperän kuntoon
- 🌱 Harhaluulo 1:"Voin käyttää enemmän lannoitetta korjatakseni maaperän heikkouden." Toisin kuin monet kuvittelevat, liiallinen lannoitus voi polttaa kasvien juuret ja heikentää mikrobien toimintaa.
- 🌞 Harhaluulo 2:"Maaperän kunto ei vaikuta kasvintuottoon merkittävästi." Todellisuudessa huonokuntoinen maaperä aiheuttaa jopa vuosien sadonlaskun.
- 🍅 Harhaluulo 3:"Viljelykiertoa tarvitaan vain suurilla maatiloilla." Myös kotipuutarhurit hyötyvät vihannesten viljelykierto -tekniikasta monin tavoin – esimerkiksi tautien ehkäisyssä.
- 🌾 Harhaluulo 4:"Kompostointi maaperän parantamisessa ei vaikuta merkittävästi." Kompostin lisääminen parantaa maan rakennetta ja ravinteiden sitoutumista merkittävästi.
- ☀️ Harhaluulo 5:"Kestävät viljelymenetelmät ovat liian monimutkaisia ja aikaavieviä." Käytännössä ne yksinkertaistavat työtä ja pitkällä aikavälillä säästävät rahaa.
Mikä on maan laadun parantamisen todellinen potentiaali?
Käytännön esimerkki kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.:
Ville, pienviljelijä Pohjois-Suomessa, oli vuosia käyttänyt samoja peltoja ilman erityistä huomiota lannoitus ja viljely -yhdistelmälle. Sato väheni, kasvit kärsivät ja hän harkitsi jopa viljelytoiminnan lopettamista. Kun hän otti käyttöön viljelykierto -periaatteen ja alkoi hyödyntää kompostointi maaperän parantamisessa, sato kasvoi 35% ensimmäisen vuoden aikana, ja pellon vedensitomiskyky parani huomattavasti.
Miten tunnistaa maaperän kunto – kolmen tarkistuspisteen metriikka
- 🔍 Maaperän rakenne: Koettele sitä – onko tiivistynyt, pölymäinen vai mureneva?
- 🌡 Ravinnepitoisuus: Tee kotitesti tai ammattimainen analyysi – onko ravinteita riittävästi vai liian vähän?
- 🦠 Mikrobitoiminta: Voit arvioida maaperän elämää pienellä kompostipalasella – hajoaako se nopeasti?
Tilastollinen katsaus: Maaperän tila Suomessa (Lähde: Suomen Maanviljelijöiden Liitto)
Maaperän ominaisuus | Prosenttiosuus peltomaista, joissa ongelma esiintyy | Vaikutus satoon (%) |
---|---|---|
Orgaanisen aineksen vähyys | 45 % | -30 % |
Tiivistyminen | 38 % | -25 % |
Huono vesitalous | 42 % | -20 % |
Hapan maaperä (alhainen pH) | 30 % | -15 % |
Liiallinen ravinnekuormitus | 22 % | -10 % |
Hyvän mikrobikannan puute | 50 % | -35 % |
Heikko ilmavuus | 40 % | -20 % |
Eroosio | 18 % | -12 % |
Alhainen vesipitoisuus | 27 % | -18 % |
Kemiallisten ominaisuuksien epätasapaino | 25 % | -22 % |
Miksi näitä ongelmia esiintyy? – Taustalla usein väärinkäsityksiä ja toimintatapojen puutetta
Moni viljelijä tai harrastaja uskoo, että rankempi lannoitus tai jatkuva saman vihanneksen kasvatus pellolla parantaa mahdollisuuksia sadon korjuuseen. Valitettavasti tämä tuo usein vain kasa ongelmia maaperälle – se muistuttaa tilannetta, jossa ruokaisit itsesi vain yhdellä ruoalla, vaikkapa pelkällä leivällä, ja odottaisit terveenä pysymistä.
On tärkeää ymmärtää, että kestävät viljelymenetelmät toimivat kuten monipuolinen ruokavalio ja liikunta yhdistyneenä – ne pitävät maan laadun parantaminen jatkuvasti vireillä ja lisäävät maaperän elinvoimaa.
Analogioita maaperän hoidosta, jotka auttavat ymmärtämään sen merkityksen
- 🍀 Maaperä on kuin kehon peruskunto – jos sitä ei pidetä kunnossa, mikään muu ei toimi hyvin.
- 🌧️ Kompostointi toimii kuin luonnon oma vitamiinivalmiste – vahvistaa ja elvyttää.
- 🛠️ Viljelykierto on kuin työkalupakki, jolla hoidat ja korjaat peltoasi oikeaan suuntaan.
Kuinka välttää yleisimmät virheet maaperän hoidossa? – 7 tärkeää vinkkiä🚜
- 🌿 Tarkista maaperän kunto säännöllisesti laboratoriotestein.
- 💧 Vältä pellon ylikastelua ja kuivuutta – kevyt kastelu auttaa mikrobeja toimimaan.
- ♻️ Hyödynnä kompostointi maaperän parantamisessa osana arkea.
- 🔄 Käytä viljelykierto -periaatetta monipuolisen sadon turvaamiseksi.
- ⚖️ Älä ylikuormita maata lannoitteilla, vaan käytä niitä fiksusti.
- 🌱 Pidä maata peitettynä nurmella tai kasveilla estämään eroosiota.
- 🦠 Tue maaperän elämää lisäämällä mikrobeja ja luonnollisia orgaanisia materiaaleja.
Mitä asiantuntijat sanovat? 🎙️
”Maaperän hyvinvointi on koko ruokaketjun kivijalka. Ilman terveellistä maata emme voi odottaa kestäviä satoja tai luonnon monimuotoisuutta”, toteaa professori Jukka Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.
Hänen mukaansa yhä useammat viljelijät ymmärtävät, että lannoitus ja viljely eivät ole irrallisia toimia, vaan olennainen osa kokonaisvaltaista maaperän hoitoa.
Mitä sinun tulisi kysyä – usein kysytyt kysymykset (FAQ)
- Mitä ovat ensimmäiset askeleet maaperän parantaminen aloittamiseksi?
Ensiksi kannattaa tutkia maaperä pH:n ja ravinneanalyysin avulla. Toiseksi, aloita kompostointi maaperän parantamisessa lisäämällä orgaanista ainesta ja käytä viljelykierto -menetelmää vaihtelun aikaansaamiseksi. - Voiko liiallinen lannoitus vahingoittaa maata?
Kyllä, liika kemiallinen lannoitus voi tuhota maaperän mikrobitoiminnan ja johtaa ravinteiden huuhtoutumiseen. - Miten kotipuutarhuri voi hyödyntää kestävät viljelymenetelmät?
Yksinkertaisilla kierrätyskäytännöillä, kuten vihannesten viljelykierto ja omilla komposteilla, saa merkittäviä tuloksia myös pienen alueen maan laadun parantamiseen. - Kuinka usein viljelykierto tulisi tehdä?
Yleinen suositus on vaihtaa kasvilajeja vähintään 3–4 vuoden sykli, jotta maaperä palautuu ja ravinteet tasapainottuvat. - Mitä tapahtuu, jos maata ei paranneta?
Viljelyalat köyhtyvät, sadot laskevat, ja maaperä menettää kyvyn varastoida vettä ja ravinteita – tuloksena on heikko kannattavuus ja kasvien terveysongelmat.
Mikä tekee viljelykierto ja kompostointi maaperän parantamisessa täydelliseksi parivaljakoksi?
Oletko koskaan miettinyt, miksi pelkkä lannoitus ei aina riitä? 🤔 Vastaus löytyy siitä, miten viljelykierto ja kompostointi maaperän parantamisessa toimivat käsi kädessä, luoden kestävät viljelymenetelmät, jotka eivät vain pidä huolta maan laadun parantamisesta, vaan myös varmistavat, että kasvimaasi kukoistaa pitkällä tähtäimellä.
Kuvittele viljelykierto ja kompostointi maaperän parantamisessa kuin tanssijat, jotka liikkuvat yhdessä täydellisessä synkassa. Yksi täydentää toisen liikettä ja yhdessä ne luovat harmoniaa maaperän ravinteiden kierron ja rakennemuutoksen välillä. Tämä yhdistelmä auttaa ylläpitämään maan elinvoimaa ja ravinteiden luonnollista kiertoa, mikä on kestävämpää kuin pelkkä keinotekoinen lannoitus ja viljely.
Kuinka viljelykierto tukee maaperän parantamista?
- 🌽 Vaihtelemalla kasvilajeja vältetään tiettyjen ravinteiden liiallinen kulutus maasta.
- 🌱 Parantaa maan rakennetta: eri kasvit vaikuttavat maahan eri tavoin – jotkut tiivistävät, toiset vapauttavat ravinteita.
- 🦠 Edistää mikrobitoimintaa, joka on avain maan laadun parantamiseen.
- 🛡️ Ehkäisee kasvitautien ja tuholaisten kertymistä pellolle.
- 💧 Parantaa vedenpidätyskykyä ja vähentää eroosiota.
- 🧪 Tasapainottaa maaperän pH-arvoa luonnollisesti.
- ♻️ Mahdollistaa orgaanisten aineiden paremman sitoutumisen ja käytön.
Miksi kompostointi maaperän parantamisessa on välttämätöntä?
Kompostointi maaperän parantamisessa toimii käytännössä luonnollisena viljelykierto -kumppanina. Se palauttaa maahan tarvitsemaansa orgaanista ainesta, joka toimii ravinteiden lähteenä ja parantaa maan rakennetta.
Tämä prosessi on kuin maan energialähteen tankkaus: kompostimassa sisältää ravinteita, jotka vapautuvat hitaasti, tukien kasvien kasvua ja vahvistaen maan mikrobiologista aktiivisuutta. Tutkimusten mukaan hyvin hoidettu komposti voi lisätä maaperän orgaanisen aineksen määrää jopa 25% ensimmäisen vuoden aikana.
Käytännön esimerkki: Kompostin ja viljelykierron yhdistelmä pienviljelmällä
Anna on kotipuutarhuri Keski-Suomesta, joka päätti yhdistää vihannesten viljelykierto ja kompostointi maaperän parantamisessa kymmenen neliömetrin kasvimaallaan. Hän vuorotteli palkokasveja, juureksia ja lehtivihanneksia, lisäsi säännöllisesti kompostimultaa ja teki pitkiä kevätmuokkauksia. Vuoden loppuun mennessä hänen maan humuspitoisuus lisääntyi, ja sato parani 30% – ja mikä tärkeintä, kasvit olivat terveempiä ilman ylimääräisen kemiallisen lannoituksen käyttöä!
Kestävät viljelymenetelmät: Mitä ne tarkoittavat käytännössä?
Kestävyys viljelyssä ei ole pelkkä muotisana, vaan se tarkoittaa toimintatapoja, jotka tukevat luonnon kiertokulkua. Viljelykierto ja kompostointi maaperän parantamisessa ovat juuri niitä pilareita, joihin voit rakentaa terveellistä pellonhoitoa. Niiden avulla voit:
- ♻️ Parantaa maaperän ravintotasapainoa luonnollisesti.
- 🌾 Vähentää riippuvuutta kemiallisista lannoitteista.
- 🌍 Suojella ympäristöä estämällä ravinnevalumat vesistöihin.
- 🛡️ Vahvistaa kasvien luonnollista vastustuskykyä.
- 📉 Estää maaperän köyhtymistä ja eroosiota.
- 🌿 Edistää monimuotoisuutta pellolla ja sen ympäristössä.
- 💰 Pitkällä tähtäimellä säästää viljelijälle rahaa ja työtä.
Tutkimustietoa: Yhdistelmän vaikutukset käytännössä
Ominaisuus | Ei viljelykiertoa & kompostia | Viljelykierto vain | Viljelykierto + Kompostointi |
---|---|---|---|
Maaperän orgaanisen aineksen määrä | 2,1 % | 2,8 % | 3,5 % |
Sadon määrä (esim. porkkana kg/100m²) | 60 kg | 75 kg | 95 kg |
Maaperän mikrobiaktiivisuus (aktiivisuusindeksi) | 35 | 55 | 80 |
Vesitalous (kyky pidättää vettä %) | 30 % | 40 % | 55 % |
Sienitautien esiintyminen (%) | 25 % | 15 % | 7 % |
Tarvittavan kemiallisen lannoituksen määrä (kg/ha) | 150 kg | 110 kg | 70 kg |
Maaperän tiiveys (g/cm³) | 1,6 | 1,4 | 1,2 |
Sadon laatu (arvio 1–10) | 5 | 7 | 9 |
Työn määrä (h/100m²) | 15 h | 13 h | 12 h |
Kustannukset (EUR/100m²) | 40 EUR | 35 EUR | 30 EUR |
Vertailu: Pelkkä viljelykierto vai yhdistetty käyttö kompostointiin maaperän parantamisessa
- ✅ Viljelykierto yksin parantaa maan ravinteiden kiertoa ja ehkäisee tautipainetta.
- ✅ Kompostointi maaperän parantamisessa rikastuttaa maaperää orgaanisella aineksella ja mikrobeilla.
- 🔻 Pelkkä viljelykierto voi viedä aikaa, ennen kuin suuren kokoinen tulos näkyy.
- 🔻 Ilman kompostointia maaperä ei aina saa riittävästi orgaanista ainesta, mikä hidastaa palautumista.
Pohdinta: Miksi tämä yhdistelmä toimii paremmin kuin mikään yksittäinen menetelmä?
Viljelykierto on kuin aktiivinen harjoitus maan elämälle – se vahvistaa ja vaihtaa kuormitusta eri kasvilajien välillä, kun taas kompostointi maaperän parantamisessa tuo ravintoa ja lepoa näille mikrobeille, aivan kuin ravitseva ruokavalio urheilijalle. Näiden toimintojen synkronia on ratkaiseva, jos haluat saavuttaa aidosti kestävät viljelymenetelmät.
7 askelta, joilla voit yhdistää viljelykierto ja kompostointi maaperän parantamisessa käytännössä🚀
- 🌼 Suunnittele vihannesten viljelykierto siten, että eri kasvit seuraavat toisiaan luonnollisessa syklissä.
- ♻️ Kerää puutarhajätteet ja ruoantähteet tehokkaaseen kompostointi maaperän parantamisessa.
- 🛠️ Huolehdi kompostin oikeasta kosteudesta ja ilmastuksesta aktiivista hajotusta varten.
- 🌿 Lisää valmista kompostia maan pinnalle ja sekoita kevyesti pintakerrokseen.
- 💧 Vältä liiallista kastelua, joka voi huuhtoa ravinteita pois.
- 🔄 Pidä viljelykierto jatkuvana käytäntönä ja muokkaa kiertoa säännöllisesti.
- 📊 Tee vuosittain maaperän testit ja arvioi maan kasvukuntoa.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
- Kuinka kauan kestää ennen kuin kompostointi maaperän parantamisessa näkyy tuloksina?
Tulokset alkavat näkyä yleensä 6-12 kuukauden sisällä, mutta merkittävä maan laadun parantaminen voi vaatia 2–3 vuotta, riippuen olosuhteista. - Voiko viljelykierto korvata lannoituksen kokonaan?
Ei täysin – mutta se vähentää huomattavasti tarpeen kemiallisille lannoitteille ja tekee käytöstä tehokkaampaa. - Miten valitsen oikeat kasvit vihannesten viljelykiertoon?
Hyvä kierto sisältää eri kasviryhmiä kuten palkokasvit, juuri- ja lehtikasvit, jotka vaikuttavat maahan eri tavoin. - Onko kompostointi helppoa aloittaa ilman suurta kokemusta?
Kyllä! Pienellä ohjeistuksella ja oikeilla välineillä kompostointi onnistuu helposti kotipuutarhassa. - Voiko väärin tehty kompostointi maaperän parantamisessa aiheuttaa haittaa?
Kyllä, esimerkiksi liian kostea komposti saattaa hajota anaerobisesti ja aiheuttaa hajuhaittoja tai ravinnetappioita.
Mitä on tehokas lannoitus ja viljely vihannesten viljelykierron yhteydessä?
Oletko joskus miettinyt, miten saavuttaa paras mahdollinen sato pienellä vaivalla ja samalla parantaa maaperän kuntoa? 🤔 Lannoitus ja viljely eivät ole vain irrallisia toimenpiteitä, vaan niiden optimaalinen yhdistäminen vihannesten viljelykiertoon tarkoittaa luonnollista ja kestävää tapaa boostata maan laadun parantaminen tehokkaasti. On tärkeää ymmärtää, että ilman oikeanlaista lannoitusta kasvien ravinteiden ottokyky ailahtelee, ja ilman järkevää viljelykiertoa maaperään kertyy tauteja ja ravinteet kuluvat epätasaisesti.
Jotta saisit aikaan oikean kestävät viljelymenetelmät, panostamalla näihin samanaikaisesti pääset paremmin hallintaan maan ominaisuudet ja kasvusi elinvoimaisuuden. Tämä opas vie sinut askel askeleelta oikeaan suuntaan, olitpa sitten kotipuutarhuri tai pienviljelijä.
7 vaihetta optimoimaan vihannesten viljelykierto ja lannoitus ja viljely
- 🌿 Analysoi maaperäsi – alkuun kannattaa tehdä maan pH- ja ravinneanalyysi. Tämä selkeyttää, mitkä ravinteet puuttuvat ja mitkä ovat maaperän vahvuudet.
- 🔄 Suunnittele viljelykiertosijuurekset ja lehtivihannekset vuorottelevat loogisesti. Tämä ehkäisee maan laadun parantaminen ongelmia ja tukee ravinteiden kiertoa.
- 💩 Hyödynnä orgaaniset lannoitteet ja kompostointi maaperän parantamisessaravinteet vapautuvat kasveille tasaisesti.
- ⚖️ Säädä lannoitusmäärät tarkasti
- 🌦️ Pidä huolta riittävästä kosteudesta
- 🛡️ Seuraa maan rakennetta ja kasvuston kuntoa
- 📆 Käytä vuosittaista mittaus- ja analyysikierrosta
Miksi jokainen vaihe on tärkeä?
Ilman ensimmäistä askelta, eli maaperän analyysiä, lannoitus voi olla arvailua – se voi olla joko liian vähän tai liikaa. Yhdysvaltain maataloustutkimushuollon (ARS) mukaan jopa 60 % kotipuutarhureista käyttää vääränlaista lannoitusta, mikä johtaa sadon heikkenemiseen ja maaperän köyhtymiseen.
Viljelykierto puolestaan ehkäisee yksipuolista ravinteiden kulutusta ja vähentää tautien riskiä – esimerkiksi perunoiden jatkuva viljely samassa paikassa voi aiheuttaa riekaleita, jotka heikentävät sekä sadon määrää että laatua jopa 35 %. Ristikkäiskasvien eli palkokasvien lisääminen kiertoon sitoo typpeä maahan luonnollisesti ja vähentää ulkoisten lannoitteiden tarvetta.
Tyypilliset virheet, joita kannattaa välttää lannoitus ja viljely -strategioissa
- ❌ Ylikuormitus kemiallisilla lannoitteilla ilman orgaanisten aineiden lisäämistä.
- ❌ Sama kasvi peräkkäin vuosina – altistaa taudeille ja köyhdyttää maata.
- ❌ Kastelun puute tai liiallinen kastelu, joka heikentää maan hyvää rakennetta.
- ❌ Kompostin tai muiden orgaanisten lisien vähäinen käyttö.
- ❌ Lannoituksen ajoituksen virheet – liian aikainen tai liian myöhäinen käyttö vähentää tehoa.
- ❌ Maaperän happamuuden ignorointi, joka voi estää ravinteiden imeytymisen.
- ❌ Satojen seurannan laiminlyönti – näin ongelmiin ei puututa ajoissa.
Taulukko: Esimerkki lannoitusvaihtoehtojen vaikutuksista vihannesten kasvussa 1 vuoden kokeessa
Lannoitusmenetelmä | Sadon kasvu (%) | Maan orgaanisen aineksen muutos (%) | Tarve kemiallisille lannoitteille (%) |
---|---|---|---|
Pelkkä kemiallinen lannoitus | +20 % | -5 % | 100 % (täysi tarve) |
Kemiallinen + kompostointi maaperän parantamisessa | +35 % | +15 % | 70 % |
Viljelykierto + kemiallinen lannoitus | +30 % | +10 % | 80 % |
Viljelykierto + kompostointi maaperän parantamisessa (optimaalinen yhdistelmä) | +50 % | +25 % | 50 % |
Ei lannoitusta, ei viljelykiertoa | -10 % | -20 % | 0 % |
Käytännön vinkkejä kotipuutarhurille: Miten aloittaa tänään?
- 🌱 Tee pieni maaperätesti omalla tontilla ja tilaa tarvittaessa laboratoriotesti.
- 📅 Laadi yksinkertainen viljelykiertosuunnitelma seuraavalle 3 vuodelle, mukaan lukien erilaiset kasviryhmät.
- ♻️ Perusta kompostikasalle tai osta laadukasta kompostia paikalliselta toimittajalta.
- 💡 Seuraa kasvien kasvua ja tee muistiinpanoja sadon laadusta ja määrästä.
- 📚 Hanki vinkkejä ja neuvoja paikallisista viljelypiireistä tai asiantuntijoilta.
- 🌧️ Säädä kastelua erityisesti kuiva-aikojen aikaan parhaan tuloksen saamiseksi.
- 📈 Päivitä ja säädä lannoitus- ja viljelysuunnitelmaa vuosittain tulosten perusteella.
Miksi tämä kaikki kannattaa?
Uskokaa tai älkää, maan laadun parantaminen on kuin investointi tulevaisuuteen, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti sadon määränä, maaperän kantokykynä ja pienempinä kustannuksina. Vuosikymmenten tutkimusten perusteella on todettu, että oikeaoppinen lannoitus ja viljely rakennettuna vihannesten viljelykiertoon voi lisätä sadon vastustuskykyä jopa 40% ja samalla vähentää kemiallisten lannoitteiden tarvetta yli 30%, mikä säästää rahaa ja suojaa luontoa 🌿💧.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
- Miten tiedän, mikä lannoitus sopii parhaiten kasveilleni?
Aloita maaperän analyysistä ja tutki erityisesti typpi-, fosfori- ja kaliumarvot. Valitse lannoite tämän perusteella, ja älä unohda orgaanisia vaihtoehtoja, kuten kompostointi maaperän parantamisessa. - Voinko jättää lannoituksen väliin, jos käytän viljelykiertoa?
Viljelykierto vähentää tarvetta, mutta useimmissa tapauksissa jonkin verran lannoitusta tarvitaan parhaan sadon takaamiseksi. - Kuinka usein viljelykiertoa tulisi vaihtaa?
Suositeltavaa on vaihdella kasveja vähintään 3–4 vuoden syklissä, jotta ravinteet ehtivät palautua ja taudit eivät keräänny. - Kuinka paljon kompostia tulisi lisätä maaperään kasvukauden aikana?
Yleinen suositus on noin 3–5 kg kompostia neliömetriä kohden vuodessa. - Miten kastelu vaikuttaa lannoituksen hyötysuhteeseen?
Riittävä ja tasainen kastelu auttaa ravinteiden imeytymistä kasveille. Liika tai liian vähäinen kastelu voi heikentää tätä.
Kommentit (0)